Särkee edelleen, mutta ei paljon.

Heräsin tuntia aikaisemmin kuin kännykkä olisi ilmoittanut minulle nousemisen tärkedestä. Kävelin keittiöön ja pistin puurolautasen tulemaan mikroon. Se jälkeen valtasin sohvan ja nautin kerrostalon hiljaisuudesta. Tulihan katsottua jehovan todistajista kertova dokkarikin siinä ennen puoli seiskan uutisia. Mukavia kauniita hymyileviä ihmisiä ja leppoisa tunnelma, mutta ei se minulle uusia asioita avannut. Kuten siihen, miksi ei-jehovat eristetään esim. suvun sisällä pois? Kysyy nimimerkillä veljensä menettänyt.

Työssä maitokahvi + 2 grahampaastoleipää+levite+2 kalkkunaleikettä. Lounaalla kasvissosekeittoa ja 1 dl raejuustoa, 1 karppinen siivu + 1 kalkkunaleike. Appelsiini. Iltapäiväkahvilla työkaveri tarjosi palan wiennettaa, ja sehän passasi.

Kotona odotti pojan tekemä lasagne, jota söin maltillisesti hitaasti herkutellen salaatin ja maitolasin kera. Poika on oppinut pikkuhiljaa tekemään ruokaa - ja maukasta sellaista, siitä annetaan kiitos itselleni, että olen ottanut lapset pienenä aina keittiöhommiin mukaan ja isälle, kun teki avioliittoaikana lähes aina ruuan ja varmasti myös kaikille nuorille mestarikokeille, joita telkkari on pullollaan nykyään.

Iltapalana vielä omatekemä pulla ja tee. Hmmm... pullan syöntiä pitäisi varmaan vähentää tulevina viikkoina?

Pohdin, että olisko huomenna sitten se punnituspäivä? Mutta nyt salkkareiden pariin...