Tänään tuhdimpi aamiainen; kahden munan munakas, jossa 2 tl vanhaksi menevää kreikkalaista jogurttia, paprikaa ja tomaattia. Maitokahvin kanssa kokonainen reissari, margariinia ja 2 metvurstisiivua. Ja aamun sisustusohjelmat.

Päätä särkee edelleen, ja koska tähän ei tunnu tepsivän lääke juuri ollenkaan,tilasin netin kautta huomiseksi työterveyslääkärin ja pyysin työkaveria tuomaan verenpainemittarin töihin. Olen syönyt verenpainelääkkeitä monta vuotta, mutta ajattelin kokeilla, josko voisin olla niitä syömättä. Paineet nousivat taivaisiin stressaavan avoeron aikoihin. Olin aika stressaantunut kaikesta ja olihan minulla ennenkin ollut koholla oleva verenpaine. Vuosia sain kuulla, että "on se vähän koholla, mutta ei vielä liikaa". Sitten stressasin suhdetta, työtä, lapsia, elämää - mitä en olisi stressannut ja jouduin erään joulun jälkeen totaalisen väsymyksen takia viikon sänkylepoon ja samantein pillereille, paineet olivat tuolloin lähes 180/120. Muistaakseni painoin tuolloin saman verran kun nykyääkin. Vuoden söin vahvoja pillereitä, sitten annos puolitettiin. Laihduinkin vuodessa lähes 10 kiloa, sillä olin motivoitunut hoitamaan itseni kuntoon, sekä henkisesti että fyysisesti. Olen pitänyt taukoa nyt 2 kk ja tähän asti on mennyt ok, mutta jos arvot on taas korkealla (kuten epäilen) ja päänsärky niistä oire, ei taida onnistua pilleritön elämä vieläkään.

Sitten taas tähän päivään. Ennen pojan tuloa töistä sorruin pullaan. Join sen hauskasti kuuman särkylääkkeen kera. Tein kuitenkin huomiseksi lounasruuaksi kasvissosekeittoakin, joten kyllä tämä tästä jatkuu.

Ruuaksi tänään peruna ja itsetehtyjä jauhelihapihvejä, 3 aika pientä ja ruskea kastike. Älyttömän rasvaisen näköistä sikanautajauheliha oli, ehkä parempi siirtyä pysyvästi paistijauhelihan käyttöön. Lisänä salaattia.

Illalla popsin omenan ja yhden kokonaisen reissarin margariinilla ja metvurstisiivuilla ja tämä maitokahvin seuralaisena. Puolustuksena, että meillä ei ole ollut metvurstia ainakaan 3-4 kuukauteen, joten se maistui taivaalliselta ruisleivän kanssa.

Viikonloput on minulle vaikeinta aikaa laihdutukselle, koska silloin on niin paljon aikaa syödä. Sohvalta jääkaapille on niin lyhyt matka. Ja varsinkin tänä viikonloppuna, kun olo on ollut säryn takia kurja ja olen ollut vain kotona ja levännyt.

Huomenna on uusi päivä - ja toivottavasti parempi kuin tämä oli.

No, huomenna taas uudella energialla eteenpäin. Ei pieni lipsuminen ole niin tavatonta.